Suomen suvi on pullollaan festareita, joista löytyy jotakin joka ikisen musiikkilajin ystäville aina tanhusta hevimetalliin ja elektronisesta tanssimusiikista indiepopin helmiin. Festareihin kuuluu telttailu, hulmuavat kesämekon helmat, ruokakojujen runsaat antimet sekä toisinaan yllättävät kaatosateet. Isoilta osin festarit mielletäänkin sekä Suomessa että maailmalla lämpimien ja aurinkoisten kuukausien aktiviteeteiksi, sillä suurin osa festaritoiminnasta järjestetään perinteisesti ulkotiloissa, joissa festarikansa voi vapaasti vaeltaa lavalta toiselle sekä lähistön leirintäalueille kallistamaan päänsä tyynyyn, kun päivä on pulkassa.

Perinteisen kesäfestarin konsepti taipuukin ymmärrettävistä syistä huonosti Suomen synkkään talveen. Kukaan ei nimittäin halua palella pakkasessa kolmea päivää putkeen, ja telttakangas suojaa heikosti karuilta olosuhteilta. Kesäisin järjestetään kuitenkin myös kaupunkifestareita, joiden kävijät suurimmilta osilta suuntaavat yöksi koteihinsa, hotelliin tai vuokrattuihin kämppiinsä, joten miksi tämä ei onnistuisi talvisinkin?

Suurimmasta osasta Suomen kaupunkeja löytyy erilaisia keikkatiloja, jäähalleja ja tapahtumaravintoloita, joissa festivaaliviihteen järjestäminen olisi mahdollista myös talvella. Muut tapahtumat eivät jää Suomessa talvitauolle, miksi siis festareiden pitäisi?

Muutamia talvifestareita

Yksi kätevä vaihtoehto talvifestareiden järjestämiseen on risteilyalus, jonne koko festivaalikansa saadaan mukavasti samaan tilaan koko festareiden ajaksi. Tammikuussa järjestettävä Folklandia, joka keskittyy kansantanssiin sekä -musiikkiin, järjestetäänkin vuosittain Helsingin ja Tallinnan välisellä risteilyllä. Viking Gracella järjestettävä Flame jazz -tapahtuma, joka nimestään päätellen keskittyy jazz-musiikkiin, ei varsinaisesti kutsu itseään jazz festariksi, mutta moni on kehunut sen tunnelmaa hyvin festivaalimaiseksi. Tapahtuman aikana esiintyy useita artisteja niin yökerhojen päälavoilla kuin pienemmissä kahviloissakin, joten festarien lavalta toiselle vaellustunnelmaan pääsee varmasti.

Festareista puhuttaessa on hyvä muistaa, että ne eivät rajoitu pelkästään musiikkiin, vaan esimerkiksi elokuvafestivaalien kirjo on myös laaja, ja Suomessa moni näistä järjestetään talvella. Doc Point -festari, joka keskittyy esittelemään dokumenttielokuvaa niin maailmalta kuin koto Suomesta, järjestetään helmikuisin. Fantasia-, kauhu-, scifi-, ja toimintaelokuviin keskittynyt Nightvisions puolestaan järjestetään sille oikeutta tekevään aikaan eli pimeinä marraskuun iltoina. Näiden lisäksi myös esimerkiksi yksi Suomen vanhimmista elokuvafestereista Rakkautta ja Anarkiaa järjestetään syyskuun lopulla perinteisten festarikuukausien ulkopuolella.

Ruishelmi 2019

Rock-festarit loistavat vahvassa vähemmistössä talvisin järjestettävien festivaalien kirjossa. Helmikuussa 2019 tähän tulee kuitenkin virkistävä poikkeus, kun 50 vuotta täyttävä kesäfestareiden konkari Ruisrock aloittaa juhlavuotensa vieton järjestämällä Ruishelmi-nimiset talvifestarit. Tapahtumaa on myös kutsuttu osuvasti nimellä “Ruisrockin etkot”. Festari järjestetään Turun Logomossa, ja sen luvataan tuovan festarifiilistä keskelle pimeintä talvea. Saman illan aikana on mahdollista nauttia useista keikoista, taiteesta sekä tietysti erilaisista hyvään festaritunnelmaan kuuluvista ravintolapalveluista. Tämä ei siis eroa juurikaan kesällä järjestettävästä alkuperäistapahtumasta.

Ruishelmen luvataan olevan kokonaisvaltainen elämys ja labyrintti, jossa kulkija voi eksyä vaikkapa salaisiin reiveihin tai löytää itsensä kasvijameista. Logomoon rakennetuille useille esiintymislavoille kiipeävät mm. JVG, Sanni, Ellinoora, Evelina, Gasellit, Pyhimys, Ida Paul & Kalle Lindroth, Iisa, RuusutDJ Esko Routamaa, DJ Jori Hulkkonen, DJ Kulmisjärvi, Adi L Hasla, D.R.E.A.M.G.I.R.L.S., Elias Gould, DJ Urho Tulitukka, DJ’t Vera Wolf & Julia Jännäri, Fern Orchestran kasvijamit, Tavastian Lauantaidisko & ystävät, Younghearted, DJ Anttpiootti sekä Reivikontti.

Onko markkinoilla tilausta rock-festareille talvella?

No ehdottomasti on! Vaikka rock-festarit mielletäänkin usein aurinkolasien ja kevyiden kesävaatteiden sävyttämiksi nuoruuden, hulluuden ja ikuisen kesän ylistyksiksi, joissa musiikki pauhaa, kylmä olut virkistää eikä aurinko koskaan laske, on sisätiloissa järjestettäville festareillekin markkinansa. Uuden kesäfestarin lanseeraus jo muutenkin tapahtuman täyteisille kesäkuukausille ei välttämättä kannata, sillä harva osallistuu saman viikonlopun aikana useammille festareille artisteja lukuun ottamatta. Talvikuukausilla kuitenkin tilaa löytyy runsaasti, ja festivaalikansa on varmasti tyytyväistä saadessaan piristysruiskeen keskelle talvea.

Kesäfestarien konsepti on kopioitavissa lähes kokonaan myös sisätiloissa tapahtuviin festareihin, kuten helmikuussa 2019 ensi kertaa järjestettävä Ruishelmi todistaa. Sisätilat tuovat mukaan uusia myös mahdollisuuksia esimerkiksi äänentoiston suhteen. Tämän lisäksi kerrankin festarisää on varmasti kuiva eikä kassiin mukaan tarvitse pakata koko vaatearsenaalia hellemekosta sadetakkiin ja kumisaappaisiin. Ylimääräiset romppeet voikin hyvillä mielin jättää narikkaan koko illaksi ja nauttia tasalaatuisesta sisäilmastosta. Ottaen huomioon sisäfestareiden hyvät puolet on suorastaan ihme, ettei niitä järjestetä tämän enempää

Vain luovuus ja katto rajana

Missä sitten voi järjestää hyvät rock-festarit myös talvella? Vaihtoehtoja löytyy niin paljon, kuin on järjestäjiäkin. Kuten mainittua esimerkiksi risteilyalukset tarjoavat oivat tilat suurien tapahtumien järjestämiseen. Samasta tilasta löytyy jo valmiiksi tapahtuma-areenat, ravintolat keittiöineen sekä myös majoitus, jonne juhlijoiden on helppo siirtyä ummistamaan silmänsä.

Tämän lisäksi Suomi on pullollaan tapahtumatiloja, joita pystyy helposti muokkaamaan festarien tarpeeseen. Varsinaiseen tapahtumajärjestämiseen tarkoitettujen tilojen ohessa myös sisävesipuistot sekä esimerkiksi hiihtokeskukset voivat toimia mitä parhaiten festariareenoina. Vain luovuus on rajana!

Talvifestarien tulevaisuus

On toivottavaa, että tulevaisuudessa nähdään enemmän kesäfestareiden kaltaisia talvitapahtumia, joissa samat festareihin kuuluvat elementit toistuvat. Ei ole mahdotonta rakentaa samaan paikkaan useampaa esiintymislavaa, ravintolapalveluita sekä muuta oheisohjelmaa, joita kesäisin ulkona järjestettävät rock-festivaalit tarjoavat viikonloppu toisensa jälkeen.

Toivotaan, että Ruisrockin järjestämä Ruishelmi on ainoastaan alkusoittoa uudelle talvifestarien aikakaudelle, jolla talvella järjestettävien elokuvafestivaalien, jäähallikeikkojen sekä konemusiikkitapahtumien rinnalle saadaan täysin uusi konsepti: Usean päivän mittaiset rock-festarit, jotka piristävät festarikävijöitä myös silloin, kun kesän ykköstapahtumiin on vielä matkaa.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *